Toiset tuo ulkomailta mukanaan punertavia rusketusrajoja, kasoittain paikallista roinaa tai ehkäpä jonkin oudon aksentin, joka on tarttunut pariviikkoisen lomareissun aikana hyvinkin voimakkaasti puheeseen. Tämä pariskunta on hieman poikkeus, sillä heidän tuliaisensa koostui lähinnä kissanruokapurkeista ja karvaisesta matkaseurasta.

Filippiineillä lomaileva pariskunta bongasi kissan, joka hengaili hotellin edustalla päivät pitkät.

Nainen huomasi, että kissa on todella laiha, joten hän kävi ostamassa sille läheisestä kaupasta ruokaa.

Saatuaan mahansa täyteen murkinaa kissa alkoi heti ystävystyä ja luottaa pariskuntaan.

Se tuli seuraavina öinä pariskunnan parvekkeelle ruoan ja rapsutuksien toivossa.

Ruoka maistui, mutta muuten kissa oli todella huonossa kunnossa. Aina kun se yritti maukua, niin siitä lähti vain käheä ja toivoton äännähdys.

Pariskuntaa alkoi säälittää niin paljon, että he veivät Mangoksi nimenneen kissan eläinlääkäriin.

Sieltä Mango sai tarvittavat lääkkeet.

Kun pariskunnan piti palata takaisin kotiin, he ottivat Mangon mukaan. He olivat todella kiintyneitä kissaan, eivätkä halunneet jättää sitä.

Lentomatka Filippiineiltä Washingtoniin kesti noin 24 tuntia.

Mango oli rauhallinen koko matkan, eikä se maukunut kertaakaan. Siellä se vain nukkui kopassaan ja söi välillä.

Vihdoin kotona!

Kissa kärsi sydämen sivuäänistä ja korvapunkeista…

… mutta kaikki oli muuttumassa parempaan suuntaan.

Mango alkoi saamaan painoakin lisää. Se on hulluna ruokaan.

Ympäristö vaihtui aika radikaalisti, mutta se ei näyttänyt Mangoa haittaavan.

Pariskunta on todella onnellinen ja kiitollinen, että he saivat tuoda uuden ystävänsä kotiin…

… ja myös Mangoa odottaa parempi elämä tässä rakastavassa perheessä.

Lähde: Reddit

Muotimaailma alkaa pikku hiljaa mennä oikeaan suuntaan – kauneutta on monenlaista.

Jack Eyers on ensimmäinen malli, joka esiintyi muotiviikoilla ilman toista jalkaansa. Hänen oikea jalkansa on nimittäin amputoitu, mutta se ei ole menoa paljon haitannut. Mies toimii personal trainerina ja nyt myös esikuvana monelle muulle.

Lavalla nähtiin myös häikäisevän kauniita malleja pyörätuoleissa ja kävelykeppien tukemina. Mahtavaa, juuri näin!

Meidän avioliitto taitaa olla ajautunut karille. No sentään sulla on puoliso. Mun työpaikalla kiusataan mua. No sentään sulla on työ. Mä sain keskenmenon. No sentään sä tiiät, että voit tulla raskaaksi.

Ai näinkö?

Ei. Ei missään nimessä. Videolla on selitetty oivan animaation avulla, mitä eroa on empatialla ja sympatialla. Empatia on sitä, että istuu toisen vieressä ja kuuntelee. Ei yritä neuvoa ja päteä, vaikka kuinka siitä jokainen meistä nauttiikin. Sillä harvat sanat muuttavat pahaa oloa paremmaksi. Mutta läheisyys muuttaa. Kuunteleminen muuttaa. Se, että antaa toisen tuntea kaikkia niitä tunteita, joita keho nostaa esiin. Se, että asettaa itsensä sivuun.

Ja sitten tietysti halaaminen auttaa aina.

Kuinka monen vaatekaapista löytyi joskus jotain niin huikeaa kuin nappiverkkarit? Kaksiraitaisena tietenkin, koska paikallisesta halpahallista niitä sai alle 50 markalla. Tai muistatko, kun postiluukusta kolahti joulun alla Suuri Lelukirja. Ai ai. Sitä plärättiin sitten tavaroiden kiilto silmissä ihan jouluaattoon asti.

Tässä on listattuna 20 nostalgista muistoa lapsuudesta.

1. Suuri Lelukirja oli täynnä hiirenkorvia.

Lähde

2. Nappiverkkarit. Kaikista kovin jätkä oli se, joka uskalsi repäistä napit ylös asti auki.

Lähde

3. Kuinka terapeuttista olikaan suoristaa tämä koru ja sitten läpsäistä se kiinni jonnekin, ihan minne vaan…

Lähde

4. Muistatko, mitä piti tehdä, kun hiiri ei toiminut kunnolla? Pallo irti ja puhallus.

Lähde

5. Penaali oli täynnä pikkuisia kumeja, joita keräiltiin ja vaihdeltiin kavereiden kanssa.

Lähde

6. Ja kirjoituspöydän laatikosta leijui vieno tuoksupaperin haju…

Lähde

7. … koska sulla oli kirjekavereita. Monta. Ihan ulkomailla asti.

Lähde

8. Ja miten jännittävää olikaan saada kirjeitä, koska ne postimerkit.

Lähde

9. Entä muistatko, miltä tuntui kököttää radion vieressä ja odottaa, että lempikappale tulee, jotta sen sai nauhoitettua kasetille…

Lähde

10. Lempikappale, jonka päälle toimittaja aina puhui.

Lähde

11. Joten lopulta oli pakko ostaa koko albumi yhden hittikappaleen takia.

Lähde

12. Mutta onneksi oli discot ja nämä kengät, jotka huurustuivat hiestä.

Lähde

13. Ja kuinka paljon äiti tykkäsikään, kun tapetti oli täynnä limakäsien jälkiä.

Lähde

14. Lankapuhelimissa oli se jännä puoli, että jos odotti puhelua, ei voinut lähteä kotoa koko päivänä.

Lähde

15. Ja julkisella paikalla soittaminen onnistui ainoastaan puhelinkopista, jonne joku oli yleensä juuri käynyt virtsaamassa.

Lähde

16. Satuja kuunneltiin kasetilta, joka ilmoitti aina, milloin sai kääntää sivua.

Lähde

17. Jollakin kulmakunnan tyypeistä oli tämä peli.

Lähde

18. Tämä hieman pelottava naama saa päässäsi soimaan tutun melodian.

Lähde

19. Tiedät, mitä tarkoittaa: “Silmät kiinni nyt, jalasta kiinni nyt.”

Lähde

20. Ja kun kuulet nimen Alfred J. Kwak, tiedät, että millainen päivä tänään on.

Onnenpäivä!

Katso vielä tästä OSA 1  ja OSA 2!

Tämä tässä on Kenny. Rewantiikeri, jolla on Downin syndrooma. Kenny on ensimmäinen tiikeri maailmassa, jolla kyseinen oireyhtymä on havaittu.

Kenny syntyi Yhdysvalloissa vuonna 1999. Siihen aikaan valkoiset tiikerit olivat harvinaisuus, joita eläintarhat ja sirkukset halusivat palavasti itselleen. Kasvattajilla alkoi kiilua dollarin kuvat silmissä, kun he huomasivat nopeasti kasvavan kysynnän. Kasvattajat halusivat jalostaa täydellisiä valkoisia tiikereitä. Sellaisia, joilla on suuri kuono, lumenvalkoinen turkki ja jäänsiniset silmät. Lopputulos oli kuitenkin aivan toista. Kasvattajat olivat liian ahneita ja halusivat liian paljon liian nopeasti. Sisäsiittoisuus yleistyi tiikeribisneksessä. Kasvattajat eivät enää itsekään tienneet, kuka tiikereistä on sukua kenellekin. Tiikereille tuli paljon geenivirheitä ja terveysongelmia.

Yksi näistä tiikereistä oli Kenny, joka oli henkisesti jälkeenjäänyt, ja sillä oli fyysisiä poikkeavuuksia. Kennyn tila nimettiin tiikereiden Downin syndoomaksi. Kenny oli ainut laatuaan, sillä muiden tiikereiden poikkeavuudet eivät olleet näin suuria.

Kennyn kaltaiset tiikerit eivät menneet kaupaksi eläintarhoihin tai sirkuksiin. Osa tapettiin julmasti, ja osa taas pelastettiin ja vietiin turvakoteihin. Kenny oli yksi onnekkaista, joka sai kodin Turpentine Creek Wildlife Refugesta. Se on paikka, johon tuodaan hylättyjä ja laiminlyötyjä suuria kissaeläimiä. Kennystä tuli pian suuri nähtävyys, ja kaikki rakastuivat siihen täysin. Sen sympaattinen olemus vei jokaisen sydämen mennessään. Kenny nousi pian julkisuuteen ensimmäisenä tiikerinä, jolla on Downin oireyhtymä.

Kenny eli onnellisena Creek Wildlife Refugessa monta hyvää vuotta. Yhdeksänvuotiaana Kenny sairastui syöpään, joka lopulta koitui sen kohtaloksi. Rakastettu Kenny-tiikeri nukkui levollisesti pois 28. kesäkuuta 2008.

Lähde: Facebook